Onko prosessoimatonta ruokaa edes olemassakaan?

Onko prosessoimatonta ruokaa edes olemassakaan?

 

Olen lukenut useamman kirjoituksen viime viikkoina aiheesta prosessointi, joten päätin kirjoittaa ajatuksia tästä. Milloin prosessointi sanasta on tullut paha? Minua mietityttää aina kommentit ”vältän prosessoitua ruokaa”, ”syön puhdasta, prosessoimatonta ruokaa”, pohdin tässä jutussa prosessointia ja mikä ruoka tosiasiassa on oikeasti prosessoimatonta ruokaa. On melko vähän ruoka-aineita, jotka oikeasti ovat täysin prosessoimattomia. Minua mietityttää myös ajatus siitä mikä on teollisuudessa ja kotikeittiössä prosessoinnin ero? Mikä tekee kotona pilkotun porkkanan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin teollisuudessa pilkottu? Joo, se on se säilytys joka huonontaa laatua, ei prosessointi. Nykypäivänä moni hifistelee todella monimutkaistenkin reseptien kanssa, jossa itseasiassa tapahtuu melko pitkälle menevää elintarvikkeiden prosessointia, mutta vähempikin teollisuudessa tapahtuva prosessointi on samaan aikaan iso peikko. Ehkä tässä kohtaa tietämättömyys luo tuskaa. Esimerkiksi spagetti ja jauhelihakastike tehdään teollisuudessa aivan samalla tavalla kuin kotikeittiössä, usein myös samoista raaka-aineista. Valmisruuan osalta kannattaa kiinnittää huomio suolan määrään ja rasvojen laatuun pikemminkin kuin prosessointiin. Toisaalta markkinoilla on myös maultaan ja raaka-aineiltaan huonoja valmisruokia, jolloin kotitekoista tai teollisesti valmistettua ei voi verrata toisiinsa, mutta tässäkään prosessointi ei tee tuotteesta huonoa vaan valitut raaka-aineet ja resepti.

Mitä on prosessointi?

Voisin jakaa ruuan prosessoinnin eli erilaiset käsittelyt useaan eri tasoon riippuen siitä kuinka pitkälle sitä muokataan alkuperäisestä olemuksestaan. Olen jaotellut eri tasot 1-7 riippuen siitä kuinka paljon prosessontia valmistuksessa tapahtuu.

Taso 1. Ei ollenkaan prosessointia

Käytännössä tällaisia tuotteita ovat kaikki sellaisenaan syötävä, jota ei kuorita, kuumenneta, kuorita tms. Tähän tasoon ei kuulu lihaa, maitotuotteita eikä kalaa koska esim. kala vaatii perkauksen ja peruna pesun ja keittämisen ja talvella myös kuorimisen. Pakastemarjat eivät kuulu tähän kategoriaan, koska pakastaminenkin on eräänlainen prosessi. 

  • Yrtit, salaatit, sellaisenaan syötävät hedelmät, joita ei kuorita

  • Marjat (ei pakastetut)

  • Raakamaito

  • Munat

Taso 2. Pientä prosessointia, max 1 vaihe

Nämä elintarvikkeet tarvitsevat pientä prosessointia ennen syömistä. Tämä voi olla kuorimista, keittämistä, kuivaamista, paloittelua.

  • Kala ja kalan perkaus (=raaka file)

  • Kuorittavat hedelmät ja vihannekset ja juurekset pestyinä ja kuorittuina

  • Kokoliha

  • Kokonaiset kuivatut jyvät, siemenet

  • Suikaloidut kasvikset

  • Pakastemarjat

Taso 3. Vaatii enemmän prosessointia, ei ole lisätty mitään mitä ei luontaisesti elintarvikkeessa esiinny 

Suikalointi, paloittelu, kuivaus, kuumennus, sekoitus. Useita käsittelyn vaiheita.

  • Jauheliha

  • Pesty ja keitetty peruna, pesty ja keitetty porkkana

  • Kaurahiutaleet

  • Kuivatut linssit, hedelmät

  • Luomu maito

Taso 4. Lisätään jotain mitä tarvitaan tuotteen sakeuttamiseksi, maun parantamiseksi, säilyvyyden tai prosessoinnin parantamiseksi. Ei kuitenkaan sekoiteta eri raaka-aineita 

  • Vehnäjauho, lisätty askorbiinihappoa eli C-vitamiinia jauhon leivontaominaisuuksien parantamiseksi

  • Maito, lisätty D-vitamiinia

  • Osa kokolihasta, lihasuikaleet tai fileet, joihin lisätty esim. vettä ja suolaa.

Taso 5. Useita prosessointivaiheita sekä sekoitetaan eri aineksia uuden tuotteen aikaan saamiseksi

  • Maustettu jogurtti

  • Mysli

  • Marinoitu liha

  • Majoneesi

  • Perunalastut

  • Leipä

  • Olut

  • Makkarat

  • Hillot

Taso 6. Lisätty ainesosia, joita ei normaalissa kotikeittössä käytetä ja käytetään menetelmiä, joita ei normaalissa kotikeittiössä tehtäisi. 

  • Monet makeiset

  • Virvoitusjuomat

  • Energiajuomat

  • Ravintolisät

  • Maissihiutaleet, murot

  • Proteiinijauheet ja lisäravinteet

Taso 7. Uudenlaiset prosessit ja ruuan tuotantotavat

esim. uudenlaiset bioprosessit

  • Quorn – bioprosessin avulla tuotettua mykoproteiinia, jo markkinoilla

  • ”Keinoliha”, lihasolujen kasvattaminen bioprosessorissa

Kuka todellisuudessa syö prosessoimatonta ruokaa?

Tämän pohdinnan tuloksena voisi sanoa, että harva meistä käyttää täysin prosessoimatonta ruokaa. Kyllä keripukki, vitamiinien ja ravinteiden puutos iskisi jos pelkän raaka-maidon ja tuoreiden kasvisten kanssa pitäisi elää, myös talven yli. Moni kasvis tai linssi vaatii myös keittämisen, jotta näitä on turvallista käyttää. Prosessoimattomiin elintarvikkeisiin en laske myöskään monia raakaravinnossa käytettyjä aineksia, koska ne vaativat myös jotain prosessointia kotikeittiössä tai teollisuudessa (öljyt, kuivatut hedelmät ym.). Myös keittäminen on prosessointia. Jos tarkastelee prosessointia lisäaineiden näkökulmasta myös tasolta kuusi löytyy lisäaineettomia ruokia tai raaka-aineita, joten prosessointi ja lisäaineet eivät kulje käsikädessä. Pitkälle prosessoitu tuote voi olla samalla myös lisäaineeton. Ehkä tässä menee kaksi asiaa ihmisillä sekaisin, ajatellaan, että korkeasti prosessoitu ruoka on aina samalla myös sellainen joka sisältää paljon lisäaineita. Näin ei kuitenkaan ole. Heittäisin romukoppaan ajatuksen mahdollisimman prosessoimattomasta ruuasta, puhuisinkin ehkä mieluummin kokonaisvaltaisesta ja ravitsemuksellisesti oikeasta syömisestä. Jokainen tietysti tyylillään, mutta kokonaisuus ratkaisee. Itse en pelkää prosessointia vaan minulle on tärkeää, että ruoka on ja maistuu aidolle ja se on sitä miksi sitä kutsutaan. Olen myös todella tyytyväinen, että markkinoille on tullut uudenlaisia helppoja ja vaihtoehtoisia tuotteita lihalle. Nyhtistä ja härkistä on myös syytelty korkeasti prosessoiduiksi tuotteiksi vaikka valmistuksessa käytetään vastaavia prosesseja kuin esim. leivonnassa. Itse vältän ruokia, jotka yrittävät jäljitellä aitoa makua tai sitä on jatkettu ns. täyteaineilla. Tällaisia tuotteita on esim. valmis quacamole (tai ehkä pitäisi kutsua quacamolen tyyppinen kastike), jossa avocadoa on vain muutama prosentti. Tai kevyttuotteet, kuten ruokakermat, jossa kermaa on jatkettu vedellä ja sakeuttamisaineella.  Sinällään juu nämä ovat helppokäyttöisiä, mutta saman asian ajaa oikea kerma, mutta vähemmän. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, kaupan valikoimat ovat niin suuret, että monesta tuotteesta löytyy vaihtoehto, jonka valmistus on aivan samanlainen kuin jos se tehtäisiin kotona. Siksi en oikein ymmärrä prosessoinnista meuhkaamista. 

Bioreaktoriruokaa

Osallistuin taannoin Jalotofun järjestämään Tulevaisuuden kasvisruoka -seminaariin, jossa VTT:n tutkija Lauri Reuter puhui tulevaisuuden ruuasta. Nykyisellä väestönkasvulla 100 vuoden päästä emme pysty tuottamaan ruokaa kaikille ihmisille perinteisin keinoin. Hänen tutkimusryhmänsä on kehittänyt menetelmää, jolla kasvisoluja voidaan kasvattaa ruuaksi ilman peltoja, eräänlaisessa bioreaktorissa, joka kotikeittiöissä. Toisaalta jo nyt ruuan eri komponentteja kasvatetaan bioreaktoreissa, esim. entsyymejä, bakteeriymppejä, joita käytetään piimän tai jogurttien valmistuksessa, myös erilaisia sokereita eristetään kasvikunnan raaka-aineista bioprosessien avulla, esimerkiksi ksylitolia tuotetaan maissista. Voi myös ajatella, että esimerkiksi oluen tai viinin valmistus on eräänlainen bioreaktorituote, samoin hapattamalla valmistetut tuotteet kuten jogurtti tai piimä. 

Vaikka 50 vuoden kuluttua ruokakulttuuri ja syöminen on varmasti muuttunut. Osa syö ”bioreaktoriruokaa”, mutta varmasti löytyy myös ne vannoutuneet raaka-ruokaan, paleoruokavalioon tai johonkin uuteen ”dieettiin” hurahtaneet myös. Nykypäivän trendinä on asioiden polarisoituminen. Erilaiset ääripäät korostuvat, joten varmasti myös tässä asiassa tapahtuu paljon tulevina vuosikymmeninä. Ruokaa ja peltoa ei vain riitä ruokkimaan koko maapallon väestöä, joten ruuantuotannon uudenlaiset prosessit tulevat varmasti ratkaisevaksi osaksi maapallon uudenlaista ruokatuotantoa.Tänä päivänä monesta varmasti tuntuu kaukaiselta ajatus, että ruokaa tuotetaan bioreaktorissa, jopa kotikeittiössä, mutta 10-15 vuoden päästä se voi olla ihan normi juttu. Eipä kukaan osannut 25 -vuotta sitten kaivata kännyköitä puhumattakaan siitä, että siitä pääsisi suureen ja mahtavaan internettiin. Ehkä 10 vuoden päästä on aivan normaalia, että syömme hiivasoluissa kasvatettua mykoproteiinia tai kotikeittiössä tuotamme puolukkasoluja puuron päälle, kuka tietää. 

Mielenkiintoista luettavaa:

Mitä on puhdas ruoka?

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/mita-on-puhdas-ruoka/M7jMpGqk?ref=twitter%3A3209

Lauri Reuter haluaa ratkaista ruokatuotannon ongelmat – 

http://yle.fi/uutiset/3-9537788

Ruokamielellä? Seuraa minua

Facebook.com/ruokamielella
Instagram @ruokamielella

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*